Tutkimuksen teettäjä: Infinity Grow Oy
Markkinatutkimus: Kulutusluottojen muuttuvat trendit ja niiden vaikutukset kotitalouksiin

Vuoden 2024 aikana on havaittu merkittäviä muutoksia kulutusluottojen markkinoilla, jotka ovat aiheuttaneet huolta talouden asiantuntijoiden keskuudessa. Takuusäätiö, Marttaliitto ja Kuluttajaliitto ovat törmänneet kasvavaan määrään tilanteita, joissa pitkät laina-ajat yhdistettynä suuriin luottomääriin ovat ajaneet kotitalouksia taloudellisiin vaikeuksiin. Vaikka pienten pikavippien aikakausi on hiljalleen väistymässä, niiden tilalle on astunut uusia haasteita: suuret kulutusluotot ja erittäin pitkät takaisinmaksuajat. Parhaiten ylivelkaantumiselta vältytään kun löydetään paras lainavertailu jolla voi kilpailuttaa lainat ja niiden korot. Näin kuluissa voidaan säästää pitkässä juoksussa huomattavasti rahaa kotitalousten käyttöön.

Kulutusluottojen muuttuva luonne

Kulutusluottojen luonne on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Aikaisemmin pienten, nopeiden lainojen, kuten pikavippien, katsottiin olevan suurin uhka kotitalouksille korkean korkotason vuoksi. Pikavipit saattoivat olla muutaman sadan euron suuruisia, mutta korkoprosentit nousivat jopa satoihin prosentteihin, mikä aiheutti vakavia talousongelmia velallisille.

Uuden lainsäädännön myötä kulutusluottojen korkoja on kuitenkin suitsittu, mutta samalla on ilmennyt uusi trendi: luottolaitokset ovat pidentäneet lainojen takaisinmaksuaikoja ja kasvattaneet lainasummia merkittävästi. Takuusäätiössä on havaittu, että ihmiset hakevat nyt 10 000–40 000 euron kulutusluottoja jopa 15 vuoden maksuajalla. Vaikka lainojen nimelliskorot voivat olla maltillisia, niiden kokonaiskustannukset kohoavat huimasti pitkän laina-ajan vuoksi. 

Pitkät laina-ajat ja velkaantumisen riskit

Pitkät laina-ajat ovat yksi suurimmista riskeistä kuluttajille. Esimerkiksi Takuusäätiön mukaan asiakkailla saattaa olla jopa yli 100 000 euron velkoja, jotka ovat kertyneet pitkistä kulutusluotoista. Tämä johtuu siitä, että vaikka lainan nimelliskorko olisi alle sallitun maksimirajan, korkokulut kertyvät vuosien varrella valtaviksi. Esimerkiksi 32 613 euron lainasta maksettava kokonaismäärä voi olla jopa 98 572 euroa, kun lainaa maksetaan 15 vuoden ajan 20 % vuosikorolla.

Tällaiset lainajärjestelyt saattavat kuulostaa houkuttelevilta alhaisilla kuukausierillä, mutta ne ovat pitkällä aikavälillä erittäin kalliita. Kuluttajille annetaan helposti harhaanjohtava kuva lainan edullisuudesta markkinoinnin avulla. Lainan pääoma ei ensimmäisten vuosien aikana lyhene juuri lainkaan, mikä johtaa siihen, että suuret korot kertyvät velallisille pitkän ajan kuluessa.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell korostaa, että lainojen markkinointikäytännöissä on kyse eräänlaisesta silmänkääntötempusta, jossa huomio kiinnitetään alhaiseen kuukausierään, mutta todelliset lainan kustannukset jäävät piiloon. Tämä aiheuttaa vakavia ongelmia erityisesti silloin, kun lainanottajalla ei ole riittävää takaisinmaksukykyä. Esimerkiksi lyhennysvapaat kuukaudet eivät juurikaan hyödytä kuluttajia, jos lainan pääoma ei aluksi lyhene merkittävästi.

Tilastot: Kuka hakee kulutusluottoja?

Kesä- ja heinäkuussa 2024 tehty markkinatutkimus tuo esiin mielenkiintoisia tilastoja lainanhakijoiden profiileista. Suurimmat lainanhakijan tuloluokat löytyivät 2000–4000 euron kuukausitulojen joukosta, johon kuului peräti 62 % lainanhakijoista. Toinen merkittävä ryhmä olivat alle 2000 euron kuukausituloja ansaitsevat, jotka muodostivat 24 % hakijoista. Tämä osoittaa, että lainoja haetaan sekä keskituloisissa että pienituloisissa kotitalouksissa, mikä lisää huolta niiden taloudellisesta kestävyydestä pitkien laina-aikojen ja suurten lainasummien keskellä.

Vaikka lainojen kysyntä on suuri, lainojen hyväksymisprosentti on verrattain alhainen. Vain 24 % lainahakemuksista johti hyväksyttyyn luottopäätökseen, mikä viittaa siihen, että luotonantajat ovat tarkentaneet kriteerejään myöntääkseen lainoja erityisesti riskiryhmille. Tämä voi johtua tiukentuneista luottokriteereistä tai hakijoiden heikentyneistä taloudellisista tilanteista.

Ikäryhmittäin suurin osuus lainanhakijoista koostuu 30–39-vuotiaista, jotka muodostavat 22 % kaikista hakijoista. Heti heidän perässään tulevat 40–49-vuotiaat, jotka edustavat 20 % kaikista lainanhakijoista. Tämä viittaa siihen, että lainoja haetaan erityisesti perheellisten ja keski-ikäisten kotitalouksien piirissä, jotka saattavat tarvita rahoitusta esimerkiksi asunnon remontteihin, kulutukseen tai muuhun vastaavaan.

Norjan mallin hyödyt Suomessa

Norjassa on otettu käyttöön ns. 5-5-5-malli kulutusluottojen sääntelyyn. Tämän mallin mukaan kulutusluoton laina-aika saa olla korkeintaan 5 vuotta, lainasumman tulee olla alle hakijan bruttotulot kerrottuna viidellä, ja hakijan takaisinmaksukyvyn tulee riittää, vaikka korko nousisi 5 %. Norjassa lainsäädäntö on tiukempi kuin Suomessa, mikä näkyy myös norjalaisten luottolaitosten toiminnassa. He toimivat Suomessa eri logiikalla, koska Suomen löysempi lainsäädäntö mahdollistaa pidemmät laina-ajat ja suuremmat luottomäärät.

Monet asiantuntijat, kuten Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar, ovat vaatineet Suomen kuluttajaluottojen markkinointikäytäntöjen muuttamista ja sääntelyn tiukentamista. Pitkät laina-ajat saattavat olla haitallisia sekä yksittäisille kotitalouksille että koko yhteiskunnalle. Tällaiset tapaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi velkaongelmien ja niiden aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Kuluttajien varovaisuuden tärkeys

Kulutusluottojen ottamisessa on kyse merkittävästä taloudellisesta päätöksestä, joka voi vaikuttaa vuosikymmeniä. Kuluttajia kehotetaan olemaan erityisen varovaisia, kun he harkitsevat suurten kulutusluottojen ottamista. Esimerkiksi kesälomien rahoittaminen lainarahalla saattaa tuntua helpolta ratkaisulta hetkelliseen rahantarpeeseen, mutta se voi johtaa vuosien velkaantumiskierteeseen.

Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä muistuttaa, että kulutusluottojen kanssa on syytä olla erityisen tarkkana. Lyhytaikainen helpotus saattaa muuttua pitkäaikaiseksi ongelmaksi, jos lainaa ei pystytä maksamaan takaisin suunnitellussa aikataulussa. Kuluttajien on syytä harkita tarkkaan, onko laina-aika ja lainasumma todella sopiva heidän taloudelliseen tilanteeseensa. 

Lopuksi

Kulutusluottojen markkinoinnin ja lainaehtojen muuttuessa kuluttajilla on edessään uusia haasteita, jotka vaativat tarkkaa harkintaa ja taloudellista suunnittelua. Tilastot osoittavat, että erityisesti keskituloiset ja pienituloiset ihmiset hakevat lainoja, ja että suurimmat ikäryhmät ovat 30–49-vuotiaita. Samalla vain noin neljännes lainahakemuksista johtaa hyväksyttyyn päätökseen. Takuusäätiö, Marttaliitto ja Kuluttajaliitto varoittavat, että pitkät laina-ajat ja suuret lainasummat voivat johtaa vakaviin velkaongelmiin. Kuluttajien tulee olla tietoisia lainojen kokonaiskustannuksista ja harkita tarkkaan, onko pitkäaikainen kulutusluotto heille oikea ratkaisu. Lisäksi on tarpeen pohtia, pitäisikö Suomen lainsäädäntöä tiukentaa kulutusluottojen osalta Norjan mallin tapaan, jotta velkaantumisriskiä voitaisiin vähentää.

Lähteet: Kuluttajaliitto